Elektronisen kilpapelaamisen mahdollisuudet ja uhkat

Muistatko, kuinka äitisi asetti pelikonsolin ostamiselle aina saman masentavan ehdon: Pelikonsolia saa käyttää vain x-määrä tunteja per päivä= Maailma on kuitenkin muuttunut suhteellisen radikaalisti näistä päivistä lähinnä IT-kehityksen myötä, ja täten tänä päivänä lapsen ajanviettoa virtuaalisessa maailmassa on miltei mahdotonta rajoittaa. Erityisesti, kun pelaamisesta on tullut jopa kansainvälinen kilpailumuoto ja tapa ansaita rahaa.Vanhempien kannalta lapsien videopelien pelaaminen on vaikea dilemma, jonka kanssa painii niin lapsi kuin itse vanhempikin. Liiallinen pelaaminen saattaa aiheuttaa lapsen kognitiivisessa kehityksessä parantamattomia häiriöitä, sillä virtuaalisessa maailmassa sosiaalinen kanssakäyminen muiden kanssa on täysin erilaista kuin ns. oikeassa elämässä. Toisaalta videopelien pelaaminen voi kuitenkin kehittää esimerkiksi lapsen ongelmanratkaisukykyjä, strategista ajattelua ja nopeiden ratkaisujen tekemistä paineen alla.Uusien ystävyyssuhteiden luominen virtuaalisessa maailmassa on luonnollisesti helpompaa kuin “oikeassa elämässä”, sillä fyysisen kontaktin luomiseen ei ole tarvetta. Nykyään riittää kuulokemikrofoni ja yhteinen videopeli. Hyvin usein uutta ystävää ei edes tavata fyysisesti, vaan ystävyys pysyy virtuaalisessa maailmassa. Ehkä tämänkaltainen kontaktien luominen tuntuu vaivattomalta, sillä epämiellyttävän tilanteen edessä molemmat osapuolet voivat yksinkertaisesti kadota paikalta. Samalla tämä asenne saattaa kuitenkin hidastaa lapsen kommunikointikyvyn kehitystä ja aiheuttaa pelontunteita uusien ihmisten keskuudessa.Lapsen fyysinen kunto ei kehity luonnollisesti samalla tavalla videopelejä pelaamalla kuin esimerkiksi fyysisesti aktiivisella lapsella, joka harrastaa urheilua monipuolisesti. Koneen tai konsolin edessä istuminen ei nosta sykettä tai vahvista lapsen luustoa. Toisaalta nopeatempoiset pelit kehittävät kuitenkin keskittymiskykyä ja nopeiden päätösten tekoa paineen alla. Eräs varsin rohkea tutkimus väittää, että väkivaltaisten pelien pelaaminen kehittää lapsen eettistä ymmärrystä oikean ja väärän välillä. Aikanaan ennustettiin, kuinka väkivaltaiset elokuvat tekisivät lapsista massamurhaajia tai yksilöitä ilman moraalikäsitystä – näin­ ei ole kuitenkaan käynyt. Sama pätee myös peleihin.Älypuhelimet, iPadit ym. elektroniset laitteet ovat jo lasten kokonaisvaltaisessa käytössä ja niiden rajoittaminen on miltei mahdotonta. Videopelien pelaaminen voi olla erittäin hyödyllistä lapsen kehitykselle, mikäli vanhemmat vain ymmärtävät rajoittaa pelaamista oikeassa paikassa oikeaan aikaan. On muistettava, että ainoastaan lapsen vanhemmat tietävät, mikä on parasta omalle lapselle.